KESKENERÄISTÄ TYÖTÄ EI SAISI ESITELLÄ,MUTTA...

Mainitsin jo aiemmin inspiraatiopuuskistani,jotka vievät mukanaan...Aloin sitten blogini innoittamana etsiä keskeneräisiä töitäni kaappien kätköistä & lopputuloksena annoin itselleni kiellon aloittaa mitään uutta ennen kuin edes puolet vanhoista töistä on valmiina!Kun jatkat lukemista huomaat itsekin miksi...Ja olkoon tämä vaikka "uuden syksyn lupaukseni": En aloita uutta projektia ennen kuin vanha on valmis!

Ensimmäisenä mieleeni tuli jo aiemmin mainittu sängynpääty,joka on tarkoitus kasata vanhempieni luona ennen talvea valmiiksi.Useimmat tuunausprojektit joutuvat odottamaan aina vierailuja lapsuudenkodissani, sillä omassa kodissa ei yksinkertaisesti ole niille tarvittavaa tilaa eikä sopivia välineitäkään.Tuunaus on siis enimmäkseen viikonloppu-harrastus.Periaatteessa tämä prokkis on melko yksinkertainen,sillä tarkoituksena on ainoastaan hioa ja lakata seipäät, jonka jälkeen ne kiinnitetään listoihin. Tässä vaiheessa ei ole vielä tarkoitusta kiinnittää päätyä sänkyyn tai seinään, sillä uskoisin sen seisovan ihan omilla jaloillaa sen ajan mitä tässä asunnossa tulemme asumaan.

Alku ei kuulosta lainkaan pahalta, mutta käsityö-rintamalla on melko kaoottista...Ensimmäisenä voisin mainita kaksi erilaista tilkkupeittoa,jotka ovat keskeneräisiä.Toinen neulottu ja toinen virkattu.Neulotun peiton suunnittelin olohuoneemme sohvalle antamaan hieman väriä sisustukseen.Inspiraation sain alla olevien sukkien raidallisesta varresta,joka  houkutteli kokeilemaan yksinkertaisen "aina oikean"-neuleen sekä erilaisten värien yhdistämistä sisustamisessa.Itse asiassa sukatkin olivat vielä pari päivää sitten kesken,mutta värkkäsin ne tänään äkkiä valmiiksi,jotta olisi edes yksi työ vähemmän.Eivät täysin onnistuneet,mutta kyllähän noita kotona voi käyttää...

Malli on versioitu Novitan kevät 2013 lehdesä

Viimeistellyt tossut, johon lisäsin nilkkaremmin napilla

Mainitsin tekeväni kahta peittoa, joista tämän jälkimmäisen olen nimennyt omaksi ikuisuusprojektikseni. Tällä peitolle ei ole edes mietittyä paikkaa eli kunhan kokeilen.Olen nimittäin kesän aikana opetellut virkkaamaan isoäidinneliöitä.Tai oikeastaan olen isoäidinneliöiden avulla opetellut yleensäkin virkkaamaan.Viimeksi olen virkannut ala-asteella,joten ne vähäisetkin taidot ovat 20 vuodessa ruostuneet,mutta tämän työn avulla on tarkoitus hieman virkistää muistia.Kenties myöhemmin voin sitten siirtyä hieman vaativampiin töihin.Suunnittelin peiton alunperin musta-ruskea-valkoiseksi,mutta jotenkin se on alkanut tuntua tylsältä vaihtoehdolta. Useinhan nuo vastaavat peitot ovat todella värikkäitä ja kirjavia - toisinaan omaan makuun jopa liian kirjavia.Toisaalta värikäs versio olisi kyllä erinomainen tapa päästä eroon noista lukemattomista jämälangoista.Vaikeaa,vaikeaa...palataan tähän kunhan pääsen yhteisymmärrykseen itseni kanssa.





Peittojen lisäksi neuvon tällä hetkellä yhtä villapaitaa sekä yhtä neuletakkia.Kauniin violetti villapaita on valmisteilla puolisolleni ja neuletakin on tarkoitus aikanaan lämmittää siskoani.Näitä projekteja saatte varmasti seurata tässä syksyn aikana.Siskoni neuletakki on hyvä osoitus vaihdantatalouden hyödyistä.Hänellä ei ole aikaa neuloa, kun taas itse inhoan marjojen poimimista.
1 +1 = 2. Molemmin puolinen hyöty töiden jakamisesta.Mieheni puserota inspiroi taas hänen haluttomuutensa astua vaatekauppoihin.Sinänsä hyvin pukeutuva puolisoni kun ei mielellään sitä kynnystä ylitä,mutta langat hän kuitenkin suostuu kustantamaan melko vähäisellä neuvottelulla,joten kai tämäkin laskettava win-win-tilanteeksi.

Neuletilkkuja lämmintä torkkupeittoa varten

Pari pienempää keskeneräistä neulomisprojektia ovat kaksi huivia. Toinen siskoni tilasi minulta jo kauan sitten Novitan Crystal langasta neulotun tuubihuivin, jonka valmistaminen on vaan päässyt sitten unohtumaan.Tarpeeksi kauan kun viivyttelin niin huomasin,että kyseistä lankaapa ei enää löydykään mistään.Kävin useasta kaupungin liikkeestä sitä tiedustelemassa, ja välissä mietin jo langan vaihtoakin.Onneksi sitä löytyi vielä firman nettisivuilta,mutta ilmeisesti kyseessä on poistotuote.Ainakin hinnasta näin päättelin.Siskollani tuskin on mitään pientä alennusta vastaan ;-) Tietysti piti itsellenikin ottaa vielä muutama sininen kerä jemmaan tulevaisuutta varten.Tässä huivissa käytän mallina H&M:ltä viime syksynä ostamaani huivia.Todella simppeli malli,mutta omasta mielestäni Crystal ei liikoja kikkailuja kaipaa,koska lanka itsessään on BLING.Suunnitteilla on myös itselleni eräälainen kietaisukauluhuivi.Tarkkaa mallia en ole vielä päättänyt,mutta lanka tulee olemaan Novitan uutuus Naava-lanka,sillä löysin siitä mieleiseni värin,joka istuu kivasti mustaan nahkatakkiini.Välillä minusta muuten tuntuu,että olen kuin Novitan mainostoimisto...lupaan tutustua myös muihin lankamerkkeihin & esitellä myös niitä teille ;-)

Jotta tässä ei olisi vielä kaikki talven aikana on tarkoitus värkätä ensimmäinen kahvipaketti-kassi sekä tuunata muutamia lasipurkkeja. Luin jostakin vähän aikaa sitten,että kahvipaketti-kassi on liian mummomainen nuorille - makuja on toki monia, mutta sitä uhmaten aion väkertää oman versioni kauppakassiksi muovipussien tilalle. Erilainen lasipurkkien tuunaushan tuntuu myös olevan tällä hetkellä kovinkin trendikästä niin blogeissa kuin muuallakin.Esimerkiksi FB:ssä on kavereillani esittelyssä lukuisilla erilaisilla tavoilla tuunattuja kippoja ja kuppeja.Itsellänikin on ollut tämä purkkien tuunaus vireillä jo keväästä asti.Purkit on pesty ja kannet maalattu - ostin jopa koristepitsitkin,mutta joku tökki.Ehkäpä juuri se pitsi?Eräs ystäväni kuitenkin valaisi minua viime viikolla ns. tarrapitseistä,joita googlettamalla sitten päädyin Teippitarha-nimisen yrityksen verkkosivuille.Yrityksellä olikin tarjolla tarranauhoja moneen makuun.Sieltä sitten löytyi omaan makuun / sisustukseen pitsiä paremmin sopiva malli,jonka tilasin tänään.Itselleni tämä masking tape (washi tape) oli uusi tuttavuus.Verkkosivujen mukaan teipin tarttuvuus on hyvä,mutta sen pitäisi myös irrota jälkiä jättämättä.Lisäksi teippiä suositeltiin muun muassa juuri etiketöintiin.Odotan innolla,että pääsen testaamaan sitä.

Monenlaista puuhaa on siis kesken.En tunnusta,että minulla olisi mitenkään huono keskittymiskyky,mutta kesä / lomailu / "ylimääräinen aika" suunnitella on lienee tehnyt tehtävänsä.Ainakin tiedän mitä tässä syksyn aikana teen.Ja jos jollain on lukijalla on ylimääräistä aikaa,niin tästähän voi aina ottaa mallia.Keskisuomalainen julkaisi nimittäin 14.8. varsin mukavan uutisen tähän yhteiseen harrastukseen liittyen:

http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/kuka-on-syopaosaston-salainen-lahjoittaja/1363418

Loppuun on vielä pakko kertoa tragikoominen tarina.Päätin eilen neuloa itselleni kännykkäpussin, ja kysyin mieheltäni haluaako hän oman version.Hän kieltäytyi kohteliaasti ja vetosi siihen,että tarvitseet töissä puhelinta paljon.Ok...ymmärrän - ja ymmärrän kyllä senkin,että eihän tuo mun neuloma pussi mitenkään katu-uskottava ole,mutta mutta...tänä aamuna hänen puhelimensa sitten putosi kylpyhuoneen lattialle ja kuinkas sitten kävikään: näyttö meni rikki ja huollon hinnaksi tulee sitten yli 200€.Ei taida enää tuo mun ilmainen kännykkäpussi kuulostaakaan niin pahalta - heh.

Tästä lankasotkusta muotoutui lopulta ihan mukavannäköinen pussukka: yksi hyvä tapa lisää käyttää jämälankoja.

Kännykkäpussin kiinnitystä varten pussukassa on iso nappi, joka ei nyt tässä kuvassa näy

Kiitokset vielä teille muutamille testilukijoille kivasta palautteesta: ehkäpä jatkan kirjoittamista ja jossakin vaiheessa laajennan lukijakuntaani.Ihan näin tiiviillä tahdilla ei ole tarkoitus tulevaisuudessa tätä blogia päivittää,mutta polkaistaan tämä nyt kerralla kunnolla käytiin.Rentouttavaa viikonloppua!Minä painun mökkeilemään :-)