VASARA JA NAULOJA...

Erilainen huonekalujen tuunailu, suunnittelu sekä erityisesti sisustaminen ovat itselleni rakkaita harrastuksia.Tähän postaukseen olenkin koonnut joitakin esimerkkejä jo olemassa olevista sekä ajatuksia tulevista. Heti alkuun joudun kuitenkin myöntämään,että erilainen remontointi sekä fiksuilu on se alue, jossa usein into on taitoa suurempi.Vaikka en olekaan täysin peukoja keskellä kämmentä, niin täytyy myöntää etten ole myöskään syntynyt vasara ja hiomakone kädessä.Turvana ja apuna (joskus jopa toteuttajana) ovat itseni lisäksi rakas aviomieheni, isäni sekä toisinaan myös siskoni.Olen kohtuullisen taitava valjastamaan tämän koneiston tiimityöhön, mutta yleisesti ottaen apujoukot pitävät itsekin erilaisesta rakentamiseen & remontointiin liittyvästä puuhastelusta, joten se lienee heitä kannustaakin siihen.Vastalahjaksi voin sitten vaikka kutoa niitä sukkia.Ja totta puhuen: on paljon kivempaakin toimia joukolla, jolloin työhön saa myös sen sosiaalisen aspektin.

Viimeisin valmistunut projekti on itse suunnittelemani yöpöydät keväällä remontoituun makuuhuoneeseemme. Vaikka olinkin projektin aivot, toteutuksessa olin tällä kertaa lähinnä statistin roolissa aviomieheni ja isäni tekiessä suurimman työn. Sinänsä melko yksinkertaiselta vaikuttava homma, mutta muun muassa oikean tasapainon löytäminen toi projektiin omat haasteensa. Heinäseipäät lahjoitti tätini perhe ja koivusta valmistetut pöytälevyt ostimme eräästä rakennusliikkeestä. Levyjen päälle on vedetty Plasti-koten kiviefektimaali, jolla sai aikaan kivan ja persoonallisen efektin.Tällä hetkellä rakenteilla on yöpöytiin sopiva sängynpääty niin ikään heinäseipäistä.Siitä myöhemmin lisää.

Ns. kivinen pinta sopii istuu mukavasti muun seuraan

Heinäseipästä valmistettu sängynpääty sopii kotimme yleisfiilikseen hyvin, sillä kotimme läpi kulkee "luonto-teema", mikä näkyy esimerkiksi kangasvalinnoissa.Toinen syy tälle jatkoprojektille on viime keväänä tekemämme remontti. Aiemmin seiniä koristivat "kauniisti kellastuneet" 80-luvun alkuperäistapetit (jotka oli luonnollisesti liimattu jollakin superliimalla seinään kiinni).Päädyimme maalaamaan seinät pehmeän valkoisiksi, mutta sängyn taakse maalasimme Tikkurilan Tunto Karhealla efektiseinän.Efektiseinä on mielestäni aivan ihana,mutta sen verran se on nimensä mukaisesti karhea, että onnistuin kerran siivotessa löymään käteni siihen niin, että kipeää teki. Siinä on moppi heilunut ja kunnolla...No, joka tapauksessa totesin etten seinä kaipaa sängyn päädyn ja sellainenhan sitten tehdään.Seipäät ovatkin jo odottamassa, nyt vain tarvitsee aikaa ja inspiraation.

Toinen lähiaikoina valmistunut projekti on anoppilasta lahjoitettu keinutuoli, joka sai meillä uuden elämän.Ilmeisesti joskus 60-luvulla tämä sinänsä kauniin mallinen tuoli oli saanut ylleen punaisen paksun maalin sekä myrkynvihreän samettipeitteen.Ah sitä kultaista 60-lukua ;-) No, meille ne värit eivät sitten istuneet, joten pienen...tai rehellisesti sanottuna punainen maali oli niin tiukassa, että voisin sanoa melko pitkällisen prosessin jälkeen saimme puhdisttua tuolin.Tämän jälkeen oli vuorossa pieni korjausprojekti, jossa isäni toimi mentoorina. Kun molemmat jalat olivat taas tukevat istumiseen, petsasimme keinun ja etsin siihen sopivan kankaan. Kankaan valinnassa meni yllättävän kauan aikaa,sillä olin saanut päähäni mielikuvan oikeasta kankaasta, jota ei sitten meinannut löytyä mistään.Se kuuluisa "tiedän kun näen"-ajattelu ei yleensä koskaan nopeuta näitä projekteja, mutta takaa toki mieluisan lopputuloksen. Loppujen lopuksi oikea kangas löytyi Eurokankaan tilauskankaista.Kankaan nimi ei enää ole muistissa, mutta jokin verjoilukangas se olli.

Paikalliselta kirpparilta löytyi täydellinen tyyny pehmentämään nojaa.Vielä olisi hakusessa sopiva valkoinen karvamatto suojaamaan & koristamaan lattiaa

Tuolin edessä oli kaunis helmikirjailu

Lähiaikoina tulen varmasti kirjoittamaan lisää ainakin erilaisista remonteista, jota kotimme tällä hetkellä kaipaa.Jo asuntoa etsittäessä oli selvää, että tulevan kotimme tulee kaivata pientä pintaremonttia. Lopulta sopiva löytyi ja sen jälkeen kotiamme on remontoitu vähitelen muutaman kerran vuodessa. Nyt mieli on kuitenkin alkanut kaivata sitä ikiomaa mökkiä, joten nykyinen koti olisi saatava vähitellen myyntikuntoon.